Normia vai ei?

Kun tässä monta viikkoa sitten huomasin suuren muutoksen olotilassani, niin oireissa kuin henkisellä puolella, monet ovat kyselleet minulta tarkennusta siitä, mitä olen tehnyt ja miten olen oloni saavuttanut. En tähän ihan täysin selittävää vastausta voi antaa, koska en itsekään voi olla täysin varma mikä on vaikuttanut mihinkin, koska luulen että hyvä olotila on monen pienen asian summa.

Oireiden helpottuminen alkoi niihin aikoihin kun olin muuttamassa kaupungin lähiöstä maalle omaan taloon. Olin tuohon aikaan ottanut käyttööni myös työkaverini suositteleman balanssiöljyn ja tuolloin vielä noudatin jonkinsortin FODMAP-ruokavaliota. Muuton aikoihin myös satuin jättämään yhden ihmissuhteen taakseni, joka todennäköisesti on jollain tapaa helpottanut stressiä.

Suurin aineeton asia minkä huomasin vaikuttaneen oli ehdottomasti muutto maalle. Aikaisemmassa kodissani Lahden lähiössä epäilin pitkään jonkinsortin sisäilmaongelmia ja taloyhtiölle soitettaessa myönnettiin että samaisesta asiasta oli soiteltu aikaisemminkin ja kerrottiin että jotkut olivat jopa huoneistonsa ilmanlaadun mittauttaneet. Itse en mittaukseen lähtenyt, koska päämääränäni oli miltein alusta asti myydä asunto parin vuoden asumisen jälkeen ja muuttaa pois. Homeesta en niinkään tiedä, mutta tuolla asuessani olin todella tukkoinen, poskionteloni olivat ärsyyntyneet ja veto oli poissa. Kärsin myös kovista päänsäryistä. Toki asiaa pahensi tuolloin vielä sekin, että vietin kaiken vapaa-aikani suurelta osin kotona sisällä, koska mitään erikoisempaa tekemistä ei koskaan sattunut pahemmin olemaan. Raikkaan ulkoilman saanti rajoittui lähinnä kauppa tai työmatkoilla muutaman sekunnin tai minuutin happyhyppelyyn, kun nyttemmin tulee hilluttua raikkaassa ilmassa päivittäin monta tuntia.

Ainut valmiste mitä olen käyttänyt säännöllisesti on ollut Zinzinon balanssiöljy ja sen käyttöä aion ehdottomasti jatkaa. Kiinnostuin öljystä kun työkaverini kertoi päässeensä itse sen avulla eroon monesta vaikeasta ruoka-aineallergiasta mm. kala. Ilmaista tuo öljyn käyttö ei todellakaan ole, mutta äitini suostui kustantamaan öljykokeiluni, joka on osoittautunut hyväksi. (Tarkempia tietoja tästä öljystä löytyy muuten aikaisemmista bloggauksista.) Olen ottanut 7,5mg öljyä päivittäin, tosin muuton ja remontin alkessa sen otto unohtui tosi usein, mutta kysellessäni sen vaikutuksia sain kuulla ettei sen teho muutamassa päivässä katoa. Eli mitään pelkoa tehon laskemisesta ei noin pienellä väliajalla ole.

En sitten tiedä onko pelkästään öljyn ansiota, vai olenko myös pystynyt vaikuttamaan rentoutumisella suoliston lihaksistoon ja hermoihin, kun toleranssini erilaisia ruokia kohtaan on noussut huimasti. Nykyään tulee aamuisin juotua maitokahvia luomumaidolla ja syön ulkolaisia juustoja ja luomukermajäätelöä. Peruna myös menee ajoittain muitta mutkitta. Hedelmiäkin olen syönyt nyt entistä enemmän, eikä niiden jälkeen tarvitse läheskään aina kokea huimia ilmavaivoja. Olen myös jättänyt kaikki laktoosittomat tuotteet hyllyyn ja ottanut tilalle luomumaitotuotteita tai ulkolaisia maitotuotteita. Nämä sopivat mainiosti, ilman minkäänlaisia oireita. Sokerit ja maito siis menee nykyään aika mutkattomasti alas. Vihdoin voi vähän jopa karkkien kera herkutella tai suklaalla. :)



Mutta nyt päästäänkin sitten siihen mieltäni askarruttavaan asiaan. Eli olenko vain aikaisemmin jotenkin henkisesti kokenut olevani sairas ja sillä saanut vatsani todella kipeäksi, vai onko minulla oikeasti ollut ruoka-aineherkkyyksiä? Eli siis olenko ollut tietämättäni normaali? Nyt kun asiaa mietin niin vessassakäyntikertani eivät ole lisääntyneet tai vähentyneet huimasti. Toki on ollut aikoja kun vatsa on ollut todella todella sekaisin ja olen miltein asunut wc-tiloissa, mutta viimeisen vuoden aikana oireissani ei tuon suhteen ole ollut suurta muutosta. Ehkä nyt mielen rentouduttua en mieti asiaa enää niin paljon ja olen päässyt aika pitkälle eroon vessa-addiktiostani?

Elin pitkään jotenkin sellaista elämää missä mikä tahansa vatsanväänne sai minut ajattelemaan että se on se IBS. Jo pelkkä pissahätä tai se että kerran päivässä pitää suoli tyhjentää sai minut jotenkin tuntemaan itseni sairaaksi. Muistan kun aloitin imodiumin käytön ja pystyin olemaan päivän ellei parikin käymättä isommalla asialla ja muistan miten koin sen tosi upeaksi asiaksi. Mutta eihän se ole normaalia? Olen kai aikaisemmin jotenkin kieltänyt tuon asian itseltäni ja en halunnut uskoa että se on ihan normaalia käydä pari kertaa päivässä vessassa, ilman että se on mitenkään sairasta. Voin vain kuvitella miten tuo ajatusmalli on saanut kroppani aivan sekaisin ja siihen kun on lisätty rutkasti muuta stressiä niin soppa on valmis.

Olenkin tullut nyt johtopäätökseen, että pari kertaa päivässä käynti wc:ssä ei ole IBS:ssää, pienet ilmavaivat hiilihydraattipitoisen ruuan jälkeen ei ole IBS:ssää, kierrosta johtuvat vatsakivut ja niiden aiheuttamat vatsavaivat eivät ole IBS:ssää jne. Jatkuva ahdistus suoliston toiminnasta, jatkuvat kivut ja yliaktiivinen suolisto ja rakko taas on.

Pitää kyllä sanoa vielä loppuun, että omassa suvussani vatsavaivat ovat periytyvää sorttia. Jokainen suvussamme kärsii jonkinasteisista vatsavaivoista mm. laktoosi-intoleranssista, ummetuksesta jne. Olen siis ollut jo syntyessäni herkkä saamaan nämä vaivat itselleni ja tuskin ne koskaan aivan täysin katoavat jo sen vuoksi. Mutta oireita pystyy hallitsemaan mielen ja kehon yhteispelillä, jota tukee oikeanlainen ravinto, ympäristö ja mielenterveys. En voisi enempää enää korostaa mielen ja kehon yhteisvaikutusta. Olenkin monelle vastaillut ruokavaliota koskeviin sähköpostikyselyihin lisänä sen, että kannattaa tutkiskella omaa elämäänsä myös ravitsemuksen ulkopuolella. Jos vatsaoireista tekee itselleen yhtä suuren ongelman kun itse tein aikoinaan, voin taata, että oireet eivät tule katoamaan. Kaikki lähtee oireiden hyväksymisestä ja ennenkaikkea oman itsensä hyväksymisestä sellaisenaan.

Mielenkiinnolla seuraan miten oloni vielä tästä kehittyy ja miten pitkään tämä olo kestää. Toivon että olisin vihdoin löytäny avaimen oireiden lievitykseen ja rauhaan. :)